keskiviikko 16. syyskuuta 2015

P 13 -14 | Holbrook - Grand Canyon | Arizona

Pyykit pestynä ja vapaapäivän jäljiltä hyvin levättynä matka jatkui kuulaan aurinkoisessa aamussa kohti Arizonaa. Koska Vegasin rulettipöydät odottavat vasta parin ajopäivän päässä, oli aamupäivän ensimmäiseksi pysähdyspaikaksi luonnollinen valinta San Felipe Casino. Ja rouva  Fortuna hymyili kilpaa nousevan auringon kanssa :) Ei sillä, etteikö Mikan 20 dollarin voiton kanssa pysyisi vielä jalat tukevasti maassa... Matin ja Jukan 20 centin voitoista puhumattakaan... :)

Voittajan on helppo hymyillä. Matti, Mika ja suuret voittosummat ;)
Seuraavaksi oli vuorossa New Mexicon helposti lausuttava kaupunkiklassikko Albuquerque... Lienee sama, josta Froikkarit laulaa: Albakörkki sehän wörkkii... :) Los Lunasin jälkeen R66 oli miellyttävän hiljaista ajettavaa kauniissa preeria-maisemassa kohti 30-luvun westernien pääkaupunkia Gallupia. Gallupissa bongattiin El Rancho missä John Wayne, Jane Wyman, Ronald Reagan ja muut vanhat western-tähdet ovat aikoinaan asustelleet.

Reagania ei näkynyt tänään El Ranchon aulassa.
Päivän ehdoton ykköskohde oli kuitenkin tänään Petrifiedin luonnonpuisto, joka on kuuluisa kivettyneistä puistaan jotka ovat syntyneet satojen miljoonien vuosien kuluessa ilmaston muutoksen myötä. Petrifiedin läpi ajettiin lähes 30 mailia upean karuissa maisemissa ja erittäin kovassa tuulessa. Saattoi olla juuri tuo aavikkotuuli, mikä sai allekirjoittaneen herneen sen verran pois raiteiltaan että ajolasit lenteli pirstaleiksi pitkin Petrifiediä ja etsimäänkin niitä tuli lähdettyä väärään suuntaan :)
Myös Holbrookin illallisella puhalteli uudet tuulet kun illan tilatuin annos olikin pihvin sijaan seafood-pasta :)

Petrifiedissä tuulee.
Polttopuiden kuivattajille tiedoksi, että 225milj.vuotta taitaa olla liikaa... Puusta voi tulla kiveä.
Holbrook, Arizona.
Holbrookista kohti Grand Canyonia valittiin kaikke muuta kuin suorin ja kaikkea muuta kuin tylsin reitti. Payson - Sedona - Flagstaff reitti kulkee koko matkan upeissa tai erittäin upeissa maisemissa. Tie mutkitteli vehreissä vuoristomaisemissa ja lisäksi Sedonan ympäristö on kuuluisa punaisista kallioistaan. Holbrookin ohuehkoa aamiaistarjoilua jatkettiin tukevalla hampurilaisaterialla Flagstaffissa. Amerikkalaista perinneruokaa parhaimmillaan tarjoili Wendy's :)

Ryhmä Rämä, Payson. Pyörät tankattu, öljyt tarkistettu ja donitsi kaffet nautittu :)
Payson - Sedona Pony Express Highway.
Sedona Red Rocks.
Grand Canyonia lähestyttäessä edessä näkyi lyijyn harmaa rankkasade, joka oli kastellut tien läpimäräksi. Tilanne näytti väistämättömältä uintireissulta. Mutta ihmeet saavat jatkoa... Rankkasadepilvi lipuu aivan editsemme sivuun heittäen vain muutaman hajapiskon päällemme... Myös tien toiselle puolelle ilmestyy komeita salamoita väläyttelevä ukkosrintama... Jälleen ajamme kirjaimellisesti kahden rankkasateen välissä täysin kuivina perille Grand Canyonille :)

Vuorikiipeilijä Jukka on Grand Canyonin jyrkänteillä kuin kotonaan.
Grand Canyon, Arizona.
Kakspäällä kulkevien pyörien päälliköiden kokous ;) Piia, Heli, Päivi, Pirjo ja Kikka.
Grand Canyon on USA:n luontonähtävyyksien raskasta sarjaa ja se jättää harvaa vierailijaansa kylmäksi. Grand Canyonia ihailtiin ja ihmeteltiin usealta eri näköalapaikalta. Upea ajopäivämme päättyi pieneen Williamsin kylään, missä Doc Holliday's Steak House täytti vatsamme mainioilla pihveillä. Loppuun vielä ryhmä rämän lämpimät erikoisterveiset PPB:n maanmittausosastolle, että mittaa tälle ajopäivälle ei kertynyt matkaohjelman mukaisesti 480km... Vaan 640km... :) Mutta hyvä niin, tämä oli monen mielestä matkamme tähän saakka hienoin ajopäivä :)





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti